Mikä ilmastonmuutosta aiheuttaa?
Syyt
Maapallon ilmastossa on tapahtunut muutoksia koko sen historian ajan. Ilmasto on vähitellen muuttunut lämpimämmäksi tai kylmemmäksi pitkiksi aikakausiksi.
Me olemme vastuussa
Muutokset ovat johtuneet luonnollisista syistä, kuten vaihteluista maapallon kallistumassa, auringon aktiivisuudessa ja valtamerten virtauksissa.
Nykyajan muutokset ovat toisenlaisia − ja meidän aiheuttamiamme! Päästämällä ilmaan lisää kasvihuonekaasuja, jotka sulkevat lämmön ilmakehään, aiheutamme hyvin nopean lämmönnousun maapallolla.
Mitä tiede sanoo
Kun auringonvalo osuu maapallon pintaan, osa sen energiasta jää maan pintaan ja lämmittää maata ja valtameriä. Loput energiasta voi poistua takaisin avaruuteen, mutta osa siitä jää ilmakehään ja lämmittää maapalloa. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, koska ilmakehä toimii kasvihuoneen lasien tavoin eli pitää sen sisältä lämpimänä.
Kasvihuoneilmiö tapahtuu, koska maapallon ilmakehä sisältää kaasuja, kuten vesihöyryä, hiilidioksidia, metaania ja typen oksideita (näitä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi). Kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpötilan tavallisesti miellyttävänä.
Ihmisen toiminta kuitenkin lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, mikä vahvistaa kasvihuoneilmiötä ja nostaa maapallon lämpötilaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaa maapallon lämpötilan nousu (ilmaston lämpeneminen), joka johtuu siitä, että ilmakehään lisätään enemmän kasvihuonekaasuja kuin siellä luonnollisesti esiintyisi.
Ylimääräiset kasvihuonekaasut tulevat pääosin fossiilisten polttoaineiden poltosta energiantuotannossa ja muista ihmisten toimista, kuten sademetsien hakkuusta, maanviljelystä, karjankasvatuksesta ja kemikaalien tuotannosta.
Sää ja ilmasto ovat eri asioita, mutta ne liittyvät toisiinsa. Sää kuvaa tietyn paikan olosuhteita päivä kerrallaan – sää voi olla esimerkiksi pilvinen ja sateinen, mutta aurinkoinen seuraavana päivänä.
Ilmasto kuvaa tietyn paikan keskimääräisiä sääolosuhteita suhteellisen pitkän ajan (esimerkiksi 30 vuoden) kuluessa. Esimerkiksi aavikoilla on kuuma ja kuiva ilmasto, kun taas pohjois- ja etelänavalla on kylmää ja kuivaa.
Maapallon lämpeneminen ja ilmastonmuutos
Maapallon lämpenemisellä tarkoitetaan nykyistä lämpötilan nousua maapallolla. Se on vain yksi ilmastonmuutoksen ilmentymistä. Ilmastonmuutoksella viitataan vaikutuksiin, joita lämpeneminen aiheuttaa koko maapallon ilmastossa.
Näihin kuuluvat merenpintojen nousu, sulavat jäätiköt, muuttuvat sademäärät, säiden ääriolosuhteiden yleistyminen (kuten hyökytulvat ja helleaallot), muutokset vuodenaikojen pituudessa ja vaihtelevat satomäärät.
Kuuma aihe
Vuonna 2019 maapallo oli noin 1,5 °C lämpimämpi verrattuna 1800-luvun loppuun – ja maapallon keskimääräinen lämpötila nousee jopa enemmän seuraavan vuosisadan aikana. Lämpötilanmuutos 1,5 °C ei ehkä kuulosta merkittävältä, mutta:
Lämpeneminen on tapahtunut suurelta osin muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana, joten lämpötilan nousu on nopeutumassa.
Nämä ovat keskimääräisiä lukuja. Joissain paikoissa lämpötila on noussut ja toisaalla laskenut paljon tätä enemmän. Esimerkiksi pohjoinen napa-alue on lämmennyt huomattavasti viimeisten 60 vuoden aikana ja saattaa olla jäätön kesään 2040 mennessä. Eurooppa lämpenee nopeammin kuin muu maailma.
Joidenkin tutkimusten mukaan maapallon lämpötila oli viimeisen jääkauden aikana vain noin 4 °C kylmempi kuin 1800-luvun lopulla.
Kysy tutkijalta
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjäljellä mitataan kuinka paljon kasvihuonekaasuja toimintamme aiheuttaa. Päästöjä syntyy esimerkiksi, kun käytämme energiaa polttoaineena tai tavaroiden valmistamiseen.
Lue vinkkimme hiilijalanjäljen pienentämiseksi Nyt on sinun vuorosi -osiossa.
Hiilen kiertokulku: aina liikkeessä
Hiiltä on joka paikassa ja kaikessa, mikä elää – myös sinussa! Hiili ei kuitenkaan pysy yhdessä paikassa.
Se liikkuu jatkuvasti maapallolla ja vaihtaa muotoaan. Hiiltä on esimerkiksi ilmassa pääasiassa kaasuna (hiilidioksidina, CO2). Puut ja muut kasvit ja valtameret ottavat hiilidioksidia ilmasta.
Maan pinnalla eläimet, mukaan lukien me ihmiset, saavat hiilidioksidia syödessään kasveja ja hengittävät sitä ulos. Kun kasvit ja eläimet kuolevat, niiden jäänteet lahoavat ja maatuvat muodostaen hiiltä, joka imeytyy takaisin maaperään.
Hiilen kiertokulku on pitkään pitänyt ilmakehässä olevan kaasun määrän suhteellisen vakaana tuhansien vuosien ajan.
Ihmisen toiminta on kuitenkin horjuttanut tätä tasapainoa. Sen takia hiilidioksidia syntyy nopeammin kuin sitä poistuu luonnollisissa prosesseissa, minkä lisäksi luontaiset hiilivarastot supistuvat esimerkiksi trooppisten sademetsien hakkuiden takia.
Tämä lisää CO2:n määrää ilmakehässä, ja koska CO2 on kasvihuonekaasu, tämä aiheuttaa maapallon lämpötilan nousua.
Aiheuttaako otsonikerroksessa oleva reikä ilmastonmuutoksen?
Ei!
Otsoni on korkealla maapallon ilmakehässä oleva erittäin hyödyllinen kaasu, joka imee itseensä auringon haitallista ultraviolettisäteilyä.
Kun tutkijat havaitsivat, että jääkaapeissa ja aerosoleissa käytetyt ihmisen valmistamat kaasut aiheuttivat reiän otsonikerrokseen, päätti kansainvälinen yhteisö poistaa kaasut vähitellen käytöstä. Vaarallisten aineiden, kuten kloorifluorihiilivetyjen (CFC), käytön asteittaiseksi vähentämiseksi laadittiin sopimus nimeltä Montrealin pöytäkirja.
Ponnistelut ovat olleet niin menestyksekkäitä, että otsonikerroksen odotetaan toipuvan tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. EU on ollut otsonikerroksen suojelun eturintamassa. Vaikka otsonireikä sinällään ei ole aiheuttanut ilmaston lämpenemistä, otsonia heikentäviä aineita koskevat rajoitukset auttavat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä nämä kemikaalit ovat samalla kasvihuonekaasuja.
Valitettavasti CFC-yhdisteet − ja niiden jälkeen tulleet aineet − korvattiin fluoratuilla kaasuilla eli F-kaasuilla. Niillä ei ole vaikutusta otsonikerrokseen, mutta ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Jälleen kerran maailma on ryhtynyt toimiin: kaikki 198 Montrealin pöytäkirjan allekirjoittaneet maat sopivat rajoittavansa näiden haitallisten kaasujen tuotantoa ja käyttöä. EU on maailman kärjessä rajoittamassa niiden käyttöä ja etsimässä niille vaihtoehtoja. EU:n tavoitteena on leikata F-kaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa vuoden 2014 tasoon verrattuna. Vuonna 2022 Euroopan komissio teki aloitteen F-kaasuja koskevan lainsäädännön laajentamisesta, mikä auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
Fossiiliset polttoaineet
Fossiiliset polttoaineet – kuten hiili – ovat muinaisten miljooniksi vuosiksi syvään maahan hautautuneiden kasvien ja eläinten jäänteitä. Ne ovat muuttuneet aineiksi, joita voidaan käyttää polttoaineina.
Nyt kun ymmärrät, mikä ilmastonmuutosta aiheuttaa, mitkä ovat sen vaikutukset?