Muuttuva maailma
Vaikutukset
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikissa maanosissa ympäri maailmaa, ja niiden ennustetaan yleistyvän ja voimistuvan tulevina vuosikymmeninä.
Eri maissa ja alueilla on erilaisia ongelmia.
Seuraukset ulottuvat terveysvaikutuksista ruuan ja veden saatavuuteen. Mitä suurempia ongelmat ovat, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa niiden ratkaiseminen on. Ripeä toiminta kannattaa.
Ilmastonmuutoksen mittaaminen
Jäänäytteissä, joita otetaan syvältä Etelämantereen alta, esiintyy 650 000 vuotta vanhoja ilmakuplia. Ne kertovat menneisyyden kasvihuonekaasujen tasosta ja paljastavat, että ilmakehän CO2- ja metaanipitoisuudet olivat ennen huomattavasti matalampia kuin nykyään.
Puiden vuosirenkaissa näkyvät menneiden vuosien kasvujaksot. Tutkijat tarkastelevat hyvin vanhojen puiden vuosirenkaita saadakseen selville, kuinka ilmasto on muuttunut ajan kuluessa. Vuosirenkaat ovat esimerkiksi ohuempia, kun sää on kylmää tai kuivaa.
Mauna Loa -observatorio Havaijilla USA:ssa on mitannut ilmakehän CO2-tasoja vuodesta 1958 saakka. Mittaustulokset tästä kaukaisesta paikasta, jossa ilma on koskematonta, ilmaisevat hyvin maailmanlaajuisia CO2-tasoja.
Satelliittikuvia voidaan käyttää pohjoisnavan ja Pohjoisen jäämeren jääpeitteen paksuuden näyttämiseen eri aikoina.
Huonot uutiset
Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että planeetta lämpenee nopeammin kuin koskaan ihmisten ilmakehään pumppaamien kasvihuonekaasujen suuren määrän takia. Niitä syntyy muun muassa sellaisten toimintojen kuin fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy ja kaasu) polttaminen, autojen ajaminen ja metsien raivaaminen seurauksena.
Monet meistä ovat nähneet – ja jopa kokeneet – ilmastomuutoksen vaikutukset. Niillä ei kuitenkaan tarkoiteta vain säiden ääriolosuhteita, kuten tulvia, kuivuutta ja hirmumyrskyjä. Hitaammat ja vähemmän havaittavat ilmastonmuutokset voivat muuttaa elämämme kokonaan.
Hyvät uutiset
Hyvä uutinen on, että 195 valtiota (käytännössä koko maailma) sopi joulukuussa 2015 Pariisissa kaikkien aikojen ensimmäisestä oikeudellisesti sitovasta ilmastonmuutosta koskevasta sopimuksesta. EU:ssa ja muualla maailmassa hallitukset, yritykset ja yksityishenkilöt tekevät jo työtä taistelussa ilmastonmuutoksen aiheuttajia vastaan ja muutoksiin sopeutumiseksi.
Meidän kaikkien on toimittava, koska ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka voi vaikuttaa meistä jokaiseen.
Meillä kaikilla on yksi planeetta ja muutokset, joita teemme yhdessä paikassa, voivat vaikuttaa muihin kaukana meistä. Toimintamme jättää jälkensä, jota kutsutaan jalanjäljeksi. Joten jokainen meistä voi toimillaan ja valinnoillaan vaikuttaa siihen, että nämä jalanjäljet olisivat pienempiä, ja auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Ilmastomuutoksesta aiheutuvat sään ääri-ilmiöt
Miten…
Napsauta interaktiivista karttaa löytääksesi esimerkkejä poikkeavista sääolosuhteista, joita tapahtuu ympäri maailmaa
Valtameret etulinjassa
Merenpinnan nousu
Vuosien 1901–2010 välillä maailman merenpinta nousi keskimäärin 19 cm. Tähän on kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin vesi laajenee lämmetessään ja vie siis enemmän tilaa. Toiseksi maailmanlaajuinen lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja Grönlannin ja Etelämantereen valtavia jääpeitteitä entistä nopeammin, jolloin veden määrä merissä lisääntyy.
Tästä aiheutuva merenpinnan nousu saa aikaan tulvia alavilla rannikkoseuduilla ja uhkaa peittää osan saarista kokonaan.
Se saattaa myös vahingoittaa tärkeitä rannikon ekosysteemejä, kuten mangrovemetsiä, jotka suojaavat rantoja myrskyiltä ja tarjoavat turvapaikkoja kalanpoikasille ja muille lajeille. Kohonneet merenpinnat myös tuovat maalle suolaista vettä, joka siihen imeytyessään pilaa juomavesivarastot ja maaperän, jolloin satoa on mahdotonta kasvattaa.
Saaret ovat uhattuina
Voitko kuvitella, miltä tuntuu tietää, että jonain päivänä kotisi saattaa olla veden alla?
Pohjoisella Tyynellämerellä sijaitsevat Marshallinsaaret kuuluvat maailman haavoittuvimpiin saarivaltioihin, sillä suuri osa saarten maa-alasta on vain noin kolmen metrin korkeudessa merenpinnasta mitattuna.
Tutkijoiden mukaan jo paikallinen 80 cm:n nousu merenpinnassa voi aiheuttaa sen, että kaksi kolmasosaa maa-alasta peittyy veden alle.
Lämpimämmät meret
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maailman meriin. Viimeisten 40 vuoden aikana meret ovat varastoineet yli 90 prosenttia ihmisen aiheuttamasta ilmakehän lisälämmöstä.
Tästä seuraa, että ilmakehä ei lämpene niin paljon kuin se voisi, mutta merten lämpötila nousee. Veden lämmetessä kalojen, katkarapujen, valaiden ja planktonin (pienet organismit, joita kalat syövät) määrä laskee ja lajit muuttavat viileämmille vesille.
Esimerkiksi pieni katkarapua muistuttava krilli, joka on kalojen ja valaiden ruokaa, lisääntyy parhaiten kylmässä vedessä. Lämmennyt vesi tarkoittaa vähemmän krillejä ja vähemmän kaloja. Myös koralliriutat, joissa yli neljäsosa kaikista meressä elävistä lajeista asuu ja joissa monet kalat lisääntyvät, joutuvat kamppailemaan selviytyäkseen.
Meret varastoivat noin neljäsosan ihmisten vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä – eli yhä suurempia kaasumääriä. Tästä on hyötyä ilmaston sääntelyssä, mutta se muuttaa merten kemiallista tasapainoa.
Vesistöt ovat muuttumassa happamammiksi. Erityisen vahingollista happamoituminen on kuoren muodostaville lajeille, kuten hummereille, ostereille ja koralleille.
Tämä on erityinen huolenaihe, sillä ne ovat useiden lajien ruokaketjun alkupäässä.
Eläimet kärsivät kovasti ilmastonmuutoksesta
Napaseudun ruokapula
Monet maa- ja merilajit ovat jo muuttaneet uusiin paikkoihin. Jotkin lajit ovat suuremmassa vaarassa kuolla sukupuuttoon, jos ilmastonmuutosta rajoittavia toimenpiteitä ei toteuteta.
Napaseudun suurimmat saalistajat, kuten merileopardit ja jääkarhut, tarvitsevat elääkseen pienenpientä levää, joka kasvaa jään alapuolella. Levä on lähes kaikkien napaseudun ravintoketjujen alussa. Plankton syö levää, ja pienet kalat ja krillit sekä muut lajit syövät planktonia. Tämä jatkuu ravintoketjun yläpäähän asti, jossa ovat kalat, pingviinit ja hylkeet. Kun Etelä- ja Pohjoismannerten merijää sulaa, ravintoketjut katkeavat.
Seuraukset ihmisille
Maapallolla on tapahtunut pysyviä muutoksia ilmastonmuutoksen seurauksena. Ihmisten elintavat muuttuvat yhä enenevässä määrin niiden mukana.
Vaaralliset hyttyset
Ilmaston muuttuminen tarkoittaa myös sitä, että jotkut aiemmin tietyllä alueella eläneet hyönteislajit ovat nyt valtaamassa uusia alueita.
Osa hyttysistä levittää pistäessään sairauksia, kuten keltakuumetta, denguekuumetta, chikungunyaa ja malariaa. Alun perin näitä hyönteisiä esiintyi ainoastaan tropiikissa, mutta ilmaston lämmettyä ne elävät ja lisääntyvät nykyään myös Etelä-Euroopassa.
Vähemmän ruokaa, enemmän ongelmia
Kuumuus ja veden puute ovat tuhoisa yhdistelmä viljelykasveille ja maailman elintarviketuotannolle. Kasvit tarvitsevat vettä elääkseen, ja kasvien kärsiessä kärsivät myös niitä ravinnokseen tarvitsevat eläimet. Kuivuus myös hävittää maasta kasveille elintärkeitä ravinteita: kun maaperän pintakerros pellolla kuivuu, se pölyää muualle tuulen mukana.
Tästä seuraa, että ruokaa on vähemmän, mikä on suuri ongelma, koska maailman väestön odotetaan kasvavan nykyisestä noin 7 miljardista 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ruokaa tarvitaan siis jatkuvasti enemmän.
Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat myös mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin, joilla on tärkeä merkitys ruoantuotannolle. Kaikki tämä tarkoittaa, että meidän täytyy estää ilmastonmuutosta mahdollisimman paljon samalla, kun autamme maataloutta mukautumaan muuttuvaan ilmastoon.
Uppoava kaupunki
Tukipilarit, joiden päälle Venetsia on rakennettu, vajoavat mutaan Adrianmeren matalassa laguunissa.
Laguunin veden noustessa noin 2 mm joka vuosi, yhteisvaikutuksena merenpinta nousee noin 4 mm vuodessa.
Usein toistuvat tulvat vahingoittavat historiallisia rakennuksia, peittävät alleen kulkuväyliä ja vaikuttavat matkailuun.
Suunnitteilla on kuitenkin pystyttää Venetsiaan 78 valtavaa teräsporttia suojaamaan kaupunkia jopa 3 metrin tulvilta. Porttien lisäksi Venetsia saa lisäsuojaa kunnostamalla marskimaita, jotka toimivat merenpinnan nousun luonnollisina esteinä.
Kuten näet, tilanne ei ole ihanteellinen maapallon eikä ihmisten kannalta... Entä mitä ratkaisuja on olemassa?